Mitä liikkeen luovutus tarkoittaa?
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksen yhteydessä työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksessa uudelle työnantajalle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Liikkeen luovutuksessa siirtyy yleensä myös liikkeen varallisuus, irtaimisto ja mahdollisesti rakennukset joissa toimintaa harjoitetaan.
Liikkeen luovutus työsopimuslaissa
EU:n liikkeenluovutusdirektiivi muodostaa sääntelyn perustan. Suomessa liikkeen luovutusta säätelee työsopimuslain 1 luvun 10 §, jossa on määritelty liikkeen luovutus. Tässä pykälässä määritellään, että työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan siirtämistä toiselle työnantajalle, niin että luovutettava pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy samana tai samankaltaisena.
Liikkeen luovutuksessa vaadittavat kriteerit
Kysymys siitä, onko kyseessä liikkeen luovutus, ratkaistaan yksittäistapauksissa kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti se, onko luovutuksessa tapahtunut omaisuuden, asiakkaiden tai henkilöstön siirtoa, sekä se, kuinka nopeasti toiminta on jatkunut luovutuksen jälkeen.
Seuraavien kriteereiden pitää toteutua liikkeen luovutuksessa:
- Oikeudellinen yhteys osapuolten välillä
Oikeudellinen yhteys tarkoittaa yleensä osapuolten välillä olevaa sopimusta, esimerkiksi liiketoiminnan kauppasopimusta. - Keskeytymättömyys
Luovutetun toiminnan pitää jatkua keskeytymättömänä. Pienet keskeytykset, esim. työn kausiluontoisuus tai huoltokatkos eivät vaikuta arviointiin. - Toiminnallisen kokonaisuuden luovutus
Tämä edellytys täyttyy jos luovutuksen kohde jatkaa toimintaa samana tai samankaltaisena ja voisi hyvin toimia myös itsenäisenä liiketoimintana.
Esimerkki liikkeen luovutuksesta:
Usein liikkeen luovutuksesta puhutaan myös tilanteissa, joissa kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue kilpailuttaa uudelleen palveluntuottajan sopimuskauden päätyttyä. Jos uusi palveluntuottaja ottaa vastuulleen palvelun tarjoamisen, jatkavat työntekijät niin kutsuttuina “vanhoina työntekijöinä” uuden työnantajan palveluksessa.
Toisaalta kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue voi ottaa aiemmin ulkoistetun toiminnan takaisin oman toimintansa piiriin. Tässäkin tilanteessa työntekijät siirtyvät periaatteessa “vanhoina työntekijöinä” takaisin kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen palvelukseen. Seuraavassa esitellään tyypillinen tilanne:
- Kaupunki A kilpailuttaa terveyskeskuspalvelunsa, joka kilpailutuksen jälkeen siirtyy viideksi vuodeksi yksityiselle terveyspalvelualan yritys B:lle. Viisivuotiskauden lopulla toiminta kilpailutetaan uudelleen ja toiminta siirtyy vuodenvaihteessa kilpailutuksen nyt voittaneelle terveyspalvelualan yritys C:lle.
- Kuuden vuoden kuluttua kaupunki A saattaa ottaa terveyskeskuspalvelun jälleen omaksi toiminnakseen. Tässä esimerkkitapauksessa toiminta pysyy käytännössä koko ajan samanlaisena (tilat ovat samat, asiakaskunta on sama, henkilökunta on pääosin sama). Työntekijät siirtyvät siis ensin vanhoina työntekijöinä yritys B:n palvelukseen, sitten yritys C:n palvelukseen ja lopulta takaisin kaupunki A:n palvelukseen.
Liikkeen luovutusta ei katsota tapahtuneeksi jos:
- Kyseessä on sulautuminen tai jakautuminen. Näissä tapauksissa kyse on yleisseuraannosta jossa työsuhteet siirtyvät automaattisesti osana varojen ja velkojen siirtymistä.
- Kyseessä on osakekauppa, yritysmuodon muuttuminen. osakevaihto tai yhtiöosuuden luovutus. Näissä kaikissa tapauksissahan työnantaja pysyy samana.
- Mikäli kysymyksessä on uusi liike, ja sitä ennen on aiempi liike lopettanut, mutta näiden välillä ei ole yhteyttä keskenään.
Huom! Konkurssipesän kohdalla arvioidaan erikseen sitä, onko se lopettanut toimintansa ennen luovutusta.
Liikkeen luovutuksen vaikutukset työntekijään
Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät automaattisesti ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Käytännössä siis luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Lain mukaan sekä luovuttaja että luovutuksensaaja ovat yhteisvastuullisesti vastuussa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- tai muista työsuhteesta johtuvista saatavista. Luovuttaja on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa luovutuksensaajalle ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän saatavista, ellei toisin ole sovittu. Luovutuksensaaja on velvollinen myös noudattamaan luovuttajaa mahdollisesti sitonutta työehtosopimusta työehtosopimuskauden loppuun asti. Poikkeuksen pääsääntöihin tekee konkurssipesä, sillä mikäli se toimii liikkeen luovuttajana, sen ei yleensä tarvitse huolehtia ennen luovutusta erääntyneistä työsuhdesaatavista, paitsi jos samat henkilöt toimivat sekä konkurssipesässä että uudesssa yrityksessä määräysvallassa ja ovat siitä sopineet.
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää liikkeen luovutuksen perusteella, eikä muuttaa työsuhteen ehtoja esimerkiksi työaikaa tai palkkaa. Työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tämän taustalla on ajatus siitä, että työntekijä saattaa kokea liikkeen luovutuksen epätoivottavana tilanteena eikä halua siirtyä uuden työnantajan palvelukseen. Työntekijällä on myös oikeus irtisanoa itsensä normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla liikkeen luovutuksen takia, mutta jos työntekijä irtisanoo itsensä sen takia, että työsuhteen ehdot heikkenevät oleellisesti on työnantaja tässä tapauksessa korvausvelvollinen.
Yhteistoiminta liikkeen luovutuksen yhteydessä
Yrityksissä tapahtuvan liikkeen luovutuksen yhteydessä sovelletaan yhteistoimintalakia, joka määrittelee yhteistoimintamenettelyn liikkeen luovutustilanteissa. Yhteistoimintamenettelyt on järjestettävä liikkeen luovutuksissa, joilla on vaikutuksia henkilöstöön.
Mikäli liikkeen luovutuksella ei ole vaikutuksia henkilöstöön, yhteistoimintamenettelyä ei tarvitse toteuttaa. Kuitenkin sekä liikkeen luovuttajan että luovutuksen saajan on velvollisuus tiedottaa henkilöstön edustajille luovutuksen ajankohdasta, syistä ja mahdollisista taloudellisista, oikeudellisista ja sosiaalisista seurauksista työntekijöille. Työnantajan on tarjottava työntekijöille mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä ja saada niihin vastauksia.