Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu täsmällisesti tiettyyn kalenteriaikaan. Määräaikaisena voidaan
pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu esimerkiksi tietyn työtehtävän suorittamiseen. Esimerkkinä viimeksi mainitusta
voidaan mainita työsopimuksen tekeminen vaikkapa toisen työntekijän sairausloman ajaksi, mikäli sairausloman kestosta ei ole
vielä tarkkaa tietoa.
Lain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua
syytä tehtyä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Em. perustellun syyn
tulee liittyä selvästi työn luonteeseen, esimerkiksi siihen, ettei työtä ole tarjolla kuin kausiluontoisesti. Toisin sanoen, lähtökohtaisesti kaikki työsopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia ja määräaikainen työsopimus on poikkeus, jolle pitää olla laillinen syy.
Määräaikaisen työsopimuksen koeaika
Määräaikaisessakin työsopimuksessa voidaan sopia koeaika, jonka aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman sen kummallisempaa syytä. Tässä tapauksessa ei noudateta normaaleja irtisanomisaikoja. Koeajasta pitää olla merkintä työsopimuksessa. Koeajan pituus voi olla korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta ja korkeintaan 6kk.
Syyt määräaikaisen työsopimuksen tekoon
Syy määräaikaisen työsopimuksen tekoon pitää olla tiedossa kun sopimusta tehdään. Riitatilanteissa näitä syitä tarkastellaan aina tapauskohtaisesti, mutta on olemassa tiettyjä syitä. jotka antavat suoraan oikeuden tehdä määräaikaisen työsopimuksen. On kuitenkin hyvä muistaa, että määräaikaisen työsopimuksen perustelu on työnantajan tehtävä eli mikäli työtekijä itse pyytää määräaikaista työsopimusta niin tällöin ei mitään syytä tarvita.
- Toisen työntekijän sijaistaminen
Yksi yleisimmistä ja selkeimmistä syistä määräaikaiseen työsopimukseen on toisen henkilön sijaistaminen. Työnantaja voi palkata työntekijän määräaikaisella työsopimuksella sen aikaa kun toinen työntekijä on esimerkiksi sairaslomalla tai vaikka opintovapaalla. - Kausiluonteisuus
Kausiluonteisuus tulee usein esiin kesä- ja talvikautena. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa ainoastaan muutamiksi kuukausiksi vuodessa, on perusteltua käyttää määräaikaisia työsopimuksia. - Opintoihin liittyvä harjoittelu
- TES:n mukainen harjoitteluaika
- Yksittäisen tilauksen/palvelun toimittamiseen tarvittava lisätyövoima
- Kysynnän vakiintumattomuus, kun kyseessä on yrityksen perustaminen tai yrityksen merkittävä laajentuminen
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen
Määräaikainen työsopimus sitoo osapuoliaan vahvemmin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantaja ei voi irtisanoa työntekijää, eikä työntekijä voi irtisanoutua. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan kirjata irtisanoutumisehdot, mutta jos niitä ei ole, niin sen päättäminen ei ole ihan yksinkertaista. Yleensä irtisanoutumisesta seuraa määräaikaisissa työsopimuksissa korvausvelvollisuus. Työsopimuksen voi kuitenkin purkaa, mikäli ehdot täyttyvät, mutta siihen pitää olla erittäin hyvät syyt.
Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa työnantajan puolelta yrityssaneerauksessa tai konkurssin tapahtuessa. Mikäli määräaikainen työsopimus on kestänyt yli viisi vuotta, voi työntekijä irtisanoutua noudattaen yleisiä irtisanomisaikoja. Työsopimukseen voidaan myös kirjata ehtoja irtisanomisesta, jos se tulee työntekijän puolelta, mutta kaikissa muissa tapauksissa työsopimuksen purku onnistuu vain erittäin hyvistä syistä. Näitä syitä voivat olla työtehtävien laiminlyönti tai jos työntekijä rikkoo velvoitteitaan niin pahasti, ettei työnantajan voida vaatia jatkavan työsopimusta.
Määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen
Lain mukaan ei määräaikaisia sopimuksia saa ketjuttaa ilman hyvää syytä. Jatkuvat määräaikaisten työsopimusten uusimiset pitäisi katsoa toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimuksiksi. Määräaikaisten työsopimusten uusimista ei sinänsä ole kielletty, mutta jokaiselle pitää löytyä pätevä syy. Jos pätevää syytä ei jollekin jaksolle löydy, katsotaan tämä toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi jakson alusta lähtien. Jokaisessa tilanteessa, vaikka pätevä syy löytyisikin, tarkastellaan kuitenkin aina sitä onko työvoiman tarve tilapäinen vai pysyvä. Peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekeminen tulee kyseeseen esimerkiksi silloin kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta edellisen määräaikaisen sopimuksen päätyttyä.
Pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaisilla sopimuksilla
Vuonna 2017 tuli voimaan laki, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden palkata pitkäaikaistyötön eli yli 12kk ajan yhtäjaksoisesti työttömänä ollut henkilö, määräaikaiseen työsuhteeseen ilman pätevää syytä. Määräaikaisia sopimuksia voidaan uusia kaksi kertaa, mutta niiden yhteiskesto ei saa ylittää yhteensä yhtä vuotta. Tällä pyrittiin madaltamaan kynnystä pitkäaikastyöttömien palkkaamiseen.